Julkaisusta

Miksi perustin Ilmiöt-julkaisun?

Miksi perustin Ilmiöt-julkaisun? Selvitän artikkeleissa ja päivittyvissä seurannoissa, mitä päätösten ja uutisten taustalta löytyy, kun julkiset lähteet lukee rinnakkain.

Eetu Niemi Julkaistu 20.11.2026

Uutisia tulee jatkuvalla syötöllä. Somessa otetaan kantaa näkyvimpiin aiheisiin, ja asiantuntijat kommentoivat niitä kukin omasta näkökulmastaan. Joskus yhdestä haastattelusta saadaan jutussa kokonainen ilmiö, vaikka vielä olisi selvitettävä, kuinka yleisestä asiasta on kyse. Samaan aikaan moni ruotimisen arvoinen asia jää kokonaan uutisoimatta.

Yksittäiset jutut voivat olla hyviä, ja silti aika olennainen kysymys jää usein auki: mitä tässä oikeastaan tapahtui ja miksi? Jo viikossa ehtii syntyä mutkikas tapahtumaketju, jos mukana on monta toimijaa. Toisissa tapauksissa vaikeinta on pysyä kärryillä vuodesta toiseen. Päättäjät vaihtuvat ja päätöksiä kertyy. Mutta muuttuuko mikään käytännössä?

Olen seurannut joitakin tapauksia sitä mukaa kuin niistä on tullut uutta tietoa ja selvittänyt toisia jälkikäteen. Olen käynyt läpi esimerkiksi Helsingin kaupungin tietomurtoa, Hetudump-tapausta ja Oriolan lääketoimituskriisiä. Selvitettävää riittäisi myös länsimetron viivästyksissä ja Apotin käyttöönotossa. Jo tapahtumien saaminen oikeaan järjestykseen vaatii hyvät muistiinpanot ja yllättävän paljon kahvia. Kokonaiskuvan muodostamisesta puhumattakaan.

Aiheeksi riittää joskus tavallinen arjen kysymys. Onko etätyö oikeasti hyvä vai huono juttu, ja saako saman vastauksen työntekijältä ja työnantajalta? Mitä datakeskusbuumista jää kunnalle, kun rakennustyöt ovat ohi? Entä miksi lentoyhtiö avaa yhden reitin ja lopettaa toisen? Kysymykset ovat yksinkertaisia. Vastaukset riippuvat usein siitä, kenen kannalta asiaa katsoo ja mitä pitää onnistumisena.

Kun asia jatkuu vuosia, tavoitteet voivat muuttua ja aiemmat tapahtumat unohtua. Jälkikäteen on yleensä helpompi selvittää, mihin päädyttiin, kuin miksi. Uutisista, tiedotteista, pöytäkirjoista ja raporteista pitää koota samalle aikajanalle tapahtumat, lupaukset, päätökset ja niiden seuraukset. Kun lähteet lukee rinnakkain, näkee myös, missä vaiheessa suunnitelma muuttui ja mitä muutoksesta silloin kerrottiin.

Kaikkea ei tietenkään tarvitse ruotia jälkikäteen. Vanhoihin tapauksiin kannattaa silti palata, koska samanlaisia ongelmia tulee vastaan muuallakin. Seuraavassa hankkeessa voi olla hyötyä siitä, että tiedetään, missä vaiheessa ongelma syntyi, kenen vastuulla asia oli ja mitä sille olisi voinut tehdä. Vastuut voivat olla valmiiksi epäselviä, ja kun jokin menee pieleen, niillä on taipumus hämärtyä entisestään. Jälkikäteen laaditusta selvityksestä voi käydä hyvinkin tarkasti ilmi, mitä tehtiin. Kenen tehtävä se oli, jää joskus lukijan selvitettäväksi.

Tästä sai alkunsa Ilmiöt. Perehdyn itseäni kiinnostaviin tapauksiin ja ilmiöihin ja kirjoitan siitä, mitä saan selvillä julkisista lähteistä. Joskus aiheesta on uutisoitu paljon, mutta tapahtumien kulkua on silti vaikea seurata. Esimerkiksi korjaustoimista voi ilmestyä monta tiedotetta ennen kuin selviää, korjaantuiko se, mikä alun perin petti. Joskus taas kiinnostavin kysymys on se, miksi jokin toimii niin hyvin, ettei siihen juuri kiinnitä huomiota.

Taustani on kokonaisarkkitehtuurissa, teknologiassa ja organisaatioiden kehittämisessä. Työssäni selvitän, miten prosessit, järjestelmät, organisaatiot, päätökset ja vastuut liittyvät toisiinsa ja miksi asiat toimivat niin kuin toimivat. Ilmiöissä lähestyn samalla tavalla esimerkiksi yhteiskunnallisia kysymyksiä, teknologiaa ja taloutta. Aiheita yhdistää lähinnä se, että ne kiinnostavat minua ja niissä on vielä jotakin selvitettävää.

Mitä täällä julkaistaan?

Ilmiöissä julkaisen itsenäisiä artikkeleita ja päivittyviä seurantoja.

Artikkelissa selvitän esimerkiksi, miten järjestelmä toimii, millä perusteilla tiettyyn ratkaisuun päädyttiin tai mitä tapahtuneesta voi oppia. Oma kokemus voi auttaa löytämään kysymyksen. Vastauksia haen pääosin julkisista lähteistä, ja kerron erikseen, mitä niistä käy ilmi ja mitä itse päättelen.

Seurantoihin kokoan keskeiset tapahtumat aikajärjestykseen ja linkitän ne asiakirjoihin, tiedotteisiin ja muihin lähteisiin. Päivitän seurantaa, kun saan olennaista uutta tietoa ja pystyn tarkistamaan sen. Näin vuosien takaiseen päätökseen ja sen perusteluihin pääsee palaamaan kahlaamatta koko uutisarkistoa uudelleen läpi.

Otan myös kantaa. Jos päätöksen perustelut ovat heikot, järjestelmässä on puutteita tai viranomaisen toiminnassa on selvitettävää, kirjoitan siitä, mitä havaitsin ja mihin arvioni perustuu. Onnistumisista kannattaa ottaa selvää samalla tarkkuudella. Kun jokin toimi, olisi hyödyllistä tietää miksi ja mitä siitä voisi soveltaa muualla. Tapahtumien luetteleminen on vasta alku.

Tietojen ja lähteiden ehdoilla

Osassa kirjoituksista on kansalaisjournalismin piirteitä. Selvitän itsenäisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, luen alkuperäisiä asiakirjoja ja nostan esiin havaintoja, jotka muuten saattaisivat jäädä vähälle huomiolle. Julkaisen myös analyysejä ja taustoituksia muista kiinnostavista aiheista. Omia kokemuksiani tuon mukaan silloin, kun ne auttavat ymmärtämään asiaa.

Suosin alkuperäisiä lähteitä, kuten päätöksiä, viranomaisraportteja, tutkimuksia ja tilastoja. Käytän myös uutisia ja niissä julkaistuja haastatteluja. Niistä voi selvitä esimerkiksi, milloin asia tuli julki ja mitä siitä silloin kerrottiin. Erotan toisistaan sen, mitä lähteistä voi varmistaa, mitä eri tahot asiasta sanovat ja mitä itse aineistosta päättelen. Jos lähteet ovat ristiriidassa tai vastausta ei löydy, kerron sen. Lukijan pitää voida tarkistaa, mistä tieto on peräisin, ja arvioida itse, kestääkö johtopäätökseni tarkastelun. Se koskee tietysti myös niitä johtopäätöksiä, joihin päädyn mielelläni.

Jos luottamuksellinen aineisto antaa aiheen selvittää asiaa tarkemmin, etsin tiedolle vahvistusta muualta. Salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut asiakirjat jätän julkaisematta. Pidän myös luottamuksellisen lähteen henkilöllisyyden suojassa.

Käytän tekoälyä esimerkiksi laajojen aineistojen jäsentämiseen ja tekstien työstämiseen. Faktaväitteiden lähteeksi se ei käy. Tarkistan julkaistavat tiedot alkuperäisistä lähteistä, korjaan merkittävät virheet avoimesti ja kirjaan julkaisemiini sisältöihin tekemäni olennaiset muutokset näkyviin.

Lähteiden käsittelystä ja muista toimintatavoista kerron tarkemmin sivulla Toimitukselliset periaatteet. Nimien käytöstä ja muusta henkilötietojen käsittelystä kerron tietosuojasivulla.

Oma, riippumaton projekti

Teen Ilmiöitä omalla ajallani ja valitsen aiheet itse. Kirjoituksissa esitän omia näkemyksiäni, en työnantajani, asiakkaideni tai yhteistyötahojeni kantoja. Jos minulla on käsiteltävään aiheeseen liittyvä sidonnaisuus, kerron siitä kirjoituksen yhteydessä.

Haluan tehdä tekstejä, joista on hyötyä vielä senkin jälkeen, kun aihe on poistunut uutisista. Se tarkoittaa taustatyötä, lähteiden kokoamista ja välillä palaamista juttuun, jonka luulin jo kirjoittaneeni valmiiksi. Julkaisutahti riippuu siitä, mitä kiinnostavaa löytyy ja paljonko minulla on aikaa selvittää sitä.

Olen kirjoittanut aiemmin muun muassa teknologiasta, työelämästä ja taloudesta. Kirjoituksiani löytyy myös LinkedInistä. Kokonaisarkkitehtuurista olen kirjoittanut kirjan Kokonaisarkkitehtuuri – Oppaasi organisaation muutosmatkalla ja jatkan aiheesta englanniksi Enterprise Architecture Transformation -uutiskirjeessä. Asiantuntijatyöstä kirjoitan Expert Work by Design -uutiskirjeessä. Lisää minusta ja muista julkaisuistani löytyy kotisivuiltani.

Ilmiöitä teen siksi, että asioiden taustoihin voi perehtyä rauhassa ja että lukijalla on aineksia tehdä niistä omat johtopäätöksensä.